Rakennettu ympäristö muodostaa yli 70 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta. Ympäristö, joka luo tilaa hyvälle ja erilaiset tarpeet huomioivalle elämälle tuo myös mukanaan kilpailuetua ja jatkuvuutta.
Rakennettu ympäristö muodostaa yli 70 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta. Ympäristö, joka luo tilaa hyvälle ja erilaiset tarpeet huomioivalle elämälle tuo myös mukanaan kilpailuetua ja jatkuvuutta. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisen lainsäädännön pohjalta ja miten suomalaisille tärkeää kansallisomaisuutta kehitetään ja uudistetaan.
Suomi on tiiviisti kytköksissä globaaleihin markkinoihin ja vertailua tehdään niin maiden kuin kaupunkien välillä. Tuossa vertailussa meidän on oltava kärkijoukoissa, joka edellyttää kiinteistösijoituksille vakaata toimintaympäristöä ja selkeää lainsäädäntöä.
Riskien sijaan sijoittajien on nähtävä kohteessa mahdollisuuksia. Epävarmuuden lisääminen esimerkiksi kiinteistöihin iskevien verojen nousun kautta vaikuttaa suoraan Suomen kiinnostavuuteen sekä siihen, millaiset edellytykset meillä on pitää huolta investointikohteiden riittävyydestä ja houkuttelevuudesta.
RAKLIn mielestä julkisen talouden paikkaaminen kiinteistöveron nousulla onkin lyhytnäköistä. Pitkässä juoksussa kannattavampaa on tehdä se lisäämällä tuottavuutta ja panostamalla innovaatioihin, ei veroja nostamalla.
Riskejä ovat myös lupaprosessien venyminen kuukausien, pahimmillaan vuosien mittaisiksi. Ei kovin innostavaa sijoittajan näkökulmasta aloittaa uutta hanketta. Kaavoitukselle ja rakennusluville tarvittaisiinkin palvelulupaus, joka takaa pitävän aikataulun.
Kaupungistumisen ja digitalisaation myötä kasvavat käyttäjien vaatimukset asettavat myös infrastruktuurin laadulle korkeat vaatimukset. Näihin pitkäjänteisesti tuottaviin kohteisiin, kuten liikenteen, energian ja yhdyskuntarakenteen infrastruktuuriin, on pääomaa liikkeellä, joka etsii kotipaikkaansa. Tuota rahaa meidän pitäisi hyödyntää rahoituksen lähteenä investoinneissa.
Ylisääntelyn hinta on kustannusten nousu
Sääntelyn keventämisestä on puhuttu monella suulla jo usean vuoden ajan, mutta varsinkaan rakentamisen puolella se ei näy vielä konkreettisesti. Pitkäjänteisen ammattimaisen kiinteistönpidon taustalla on elinkaariajattelu ja jatkuva rakennusten kunnosta huolehtiminen, mutta sääntelyn pitää mahdollistaa järkevä ja kustannustehokas korjaaminen. Tarkoituksenmukaista ei ole tehdä vanhoista taloista uusia vaan uudenveroisia taloudellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Ylikorjaamisen tiellä kustannukset paisuvat hyötyä suuremmiksi.
RAKLI painottaa strategiassaan kaupunkiseutujen rohkean ja resurssiviisaan uudistamisen tärkeyttä, johon lukeutuvat myös tilojen käyttötarkoitusten muutokset. Useassa kohteessa tämä on paras tapa herättää vanha kiinteistö uudelleen eloon. Muutos vaatii kuitenkin kaavamerkintöjen laajentamista, jotta ne sallivat nykyistä laajemmin eri käyttötarkoitusmahdollisuuksia. Kaavojen yksityiskohtaisuus lisää kustannuksia ja vie joustavuutta. RAKLI peräänkuuluttaakin tarpeita vastaavan rakentamisen ja maankäytön ohjausta.
Jyrki Laurikainen Toimitusjohtaja RAKLI ry
Mainos