Rakennettu ympäristö on ilmastopolitiikan keskiössä. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvään vähähiilisyyteen kytkeytyy tiiviisti, miten paljon ja kuinka tehokkaasti resursseja käytämme.
Pitkäjänteisenä politiikkalinjanamme on vahvistaa yhdyskuntien kestävää kehitystä. Haemme mittavia säästöjä rakennusten energiankulutuksessa, parannamme energiatehokkuutta ja siirrymme käyttämään yhä enemmän uusiutuvia energialähteitä.
Suomen toimenpiteet näkyvät myös tilastoissa. Vuonna 2017 CO2 päästöt alenivat 5.9%, mikä oli EU-alueen paras tulos. Rakennusten energiatehokkuudessa on siirrytty lähes nollaenergiarakentamiseen uusien rakennusten osalta. Rakennusten kaukolämmöntuotan¬nosta uusiutuvaa on kuitenkin vasta 36%. Hallitus on nyt viimeistelemässä esitystä hiilen käytön kieltämiseksi sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena 2029.
Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi. Kaupungit tuottavat jo nyt 70% kasvihuonekaasuista ja 60% energiankulutuksesta. Hoitamalla oman tonttimme kuntoon voimme osoittaa, että Suomella on tarjota kestäviä ratkaisuja myös muulle maailmalle. Toteuttamalla käynnistämääni hallituksen kestävän kaupunkikehityksen ohjelmaa, voimme ottaa kokoamme suuremman roolin ja olla tässäkin EU-maiden eturivissä.
Sopeutuminen ilmastonmuutokseen on myös välttämätöntä. Varautuminen rakennetun ympäristön osalta vaatii huomiotamme nyt, sillä nykyinen rakennettu ympäristö ja rakennukset kohtaavat myös tulevien vuosikymmenten vaihtelevat sääolot. Suomessa on vireää tutkimustoimintaa ilmastonmuutosten ääriilmiöistä. Tätä osaamista on syytä viedä niin maakäytön kuin rakentamisenkin suunnitteluperusteisiin.
Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri
Mainos