376fd960 bc9f 454f 894a 1940bf5b0b71

Kello tikittää

Suomelle päätettiin helmikuussa 2018 laatia 12-vuotinen, valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Enää puuttuu käytännön toteutus. Ja rahoitus.

Kello tikittää, sillä liikenneverkossa arvioidaan olevan 2,5 miljardin euron korjausvelka, joka kasvaa 100 miljoonalla vuodessa. Nykyisellään verkko ei vastaa myöskään kaupungistumisen, työvoiman liikkuvuuden tai päästövähennysten vaatimuksiin.

Jotta 12-vuotinen suunnitelma syntyisi ajoissa, nykyisen hallituksen pitää ehtiä linjata uuden hallituksen työn pohjaksi realistiset toteutusvaihtoehdot liikenteen kehittämiseksi.

Lvm:n tuore esitys teiden ja ratojen priorisoitavasta runkoverkosta on askel oikeaan suuntaan, mutta runkoverkon ja jatkossakin välttämättömän alempiasteisen tieverkon palvelutason takaa vain liikenneinfran rahoituksen täysuudistus.

Paljonko rahaa tarvitaan? Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä esitti korjausvelan vähentämiseksi vähintään 300 miljoonan euron vuosittaista tasokorotusta. Perusväylänpitoon käytettäisiin silloin vähintään 1,3 miljardia euroa vuodessa aiemman miljardin sijaan.

Yhdessä investointien ja perusväylänpidon vuotuisen rahoitustason tulisi olla vähintään 2,3 miljardia euroa – noin prosentti BKT:sta.

Infrassa raha poikii. Strategiset investoinnit kuten tunnin juna Helsingistä Turkuun ja Tampereelle tehostavat maankäyttöä, synnyttävät asuntoja ja elinvoimaa, tukevat työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta sekä lisäävät teollisuuden kilpailukykyä.

Paavo Syrjö Infra Ry:n toimitusjohtaja

Mainos